Mieluummin ydinvoimaa kuin kivihiiltä – kun täytyy valita
Eduskunta saa tänään keskusteltavaksi ns. pääministerin ilmoituksen energiapolitiikan linjasta. Vuodenaika on ainakin oikea. Syksyn ensimmäiset jäiset aamut on koettu. Monilla asuinalueilla – kuten meillä Tapiolan suunnallakin – kylmän huomaa siitä, että lämpövoimalan piipusta tulee savua. Sattuipa niinkin, että juuri samaan aikaan kun pääministeri antoi ilmoitustaan hiilitankkeri Kallio lastasi kivihiiltä Salmisaaren voimalan talvivarastoihin Helsingin Ruoholahdessa.
Talvella energiantuotannon päästöt ovat moninkertaiset kesään verrattuna. Silloin käyvät kalliilla pyörivät huippuvoimalaitokset, joiden käyttöä maksamme pitkin vuotta. Pakkasjaksot ovat myös haaste Suomen energiaomavaraisuudelle – kesällä pärjätään kyllä.
Kovien pakkasjaksojen aikaan on tyypillisesti pimeää ja usein tyyntä. Siksikin rehellisessä arviossa päätyy siihen, että aurinko- ja tuulivoima ei voi yksin ratkaista energiahaasteita Pohjoismaissa. Olen vetänyt maan hallituksen tuulivoiman edistämistyöryhmää. Toivon uusiutuvien lunastavan paikkansa mahdollisimman hyvin. Silti pohjolan energiataseessa on vielä vuosikymmeniä enimmäkseen kyse valinnasta kuinka paljon poltetaan jotain ja kuinka paljon käytetään ydinvoimaa.
Vihreä puolue esitti eilen mallin, jossa lisättäisiin Fennovoiman sähköntuotannon verran tuuli-, aurinko- ja bioenergiaa sekä energiansäästöä (ks http://www.vihreat.fi/tiedotteet/vihreat-julkisti-kotimaisen-vaihtoehdon-fennovoimalle ). Oras Tynkkynen on tehnyt tapansa mukaan huolellista työtä. Kannatan useimpia toimenpide-ehdotuksia. Mutta en valitettavasti usko, että malli toteutuisi riittävässä määrin, että se ajaisi hiilivoiman ulos markkinoilta 2020-luvulla.
Oletettuja sähkön säästön lisäyksiä on vaikea saada toteutumaan niin alhaisella sähkön hinnalla kuin mallissa oletetaan. Aurinko- ja tuulisähkön lisäys ei auta huipputehotarvetta. Biomassan lisäys lepää käytännössä metsäteollisuuden varassa.
Pelkään, että ydinvoiman torppaaminen johtaisi käytännössä kivihiilen käytön jatkamiseen, kuten on käynyt Saksassakin. Kaikissa järjellisissä skenaarioissa ratkaisevin tekijä Suomen päästöille 2020-2030-luvuilla on ydinvoimaloiden määrä – oli fiilis tähän sitten mikä tahansa.
Minusta hallitsematon ilmastonmuutos on niin iso riski lastemme elinolosuhteille, että sen hallitseminen täytyy olla energiapolitiikan ykköstavoite. Esimerkiksi monsuunisateiden häiriintyminen aiheuttaisi mullistuksia, joiden jälkeen finanssikriisi olisi pikkujuttu. Ydinvoima on tarkka paikka. Järjellä ajateltuna sen riskit ovat pienemmät kuin se, että poltammekin enemmän hiiltä.
Jos Suomessa pyörisi 2020-luvun lopulla seitsemän reaktoria, hiilivapaa osuus Suomen sähköntuotannosta nousisi todennäköisesti 90 prosenttiin. Se olisi noin kaksinkertainen verrattuna odotettuihin osuuksiin Saksassa ja Tanskassa, jotka mielellään puhuvat itsestään ilmastomaina.
Ydinvoiman avulla voisimme yhdistää hiilipäästöjen nopeamman vähentämisen edulliseen sähköön. Jos joku on valmis ottamaan hintariskin ja rakentamaan ydinvoimalan, sen jälkeen sitä kannattaa käytännössä pyörittää täysillä koko ajan ja myydä sähkö vaikka lähes ilmaiseksi. Siksi ydinsähkö laskee markkinahintaa ja hiilivoimaloiden ajotunnit nostavat sitä. Jos ydinvoimahanke tulee kalliiksi, tappiot kuittaa rahoittaja-omistaja.
Kauppataseen kannalta ydinvoimassa tuontitavaran eli uraanin osuus tuotettavan sähkön arvosta on alle viidesosa verrattuna siihen, mitä tuontihiilen osuus on vaikkapa Helsingissä tänä päivänä.
Minä nukun paremmalla omalla tunnolla, jos Suomeen saadaan järkevällä tavalla rakenteille lisää ydinvoimaa. Minusta se on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista ja eduskunnan tulisi turvamääräykset täyttävät hankkeet mahdollistaa. Hankkeiden kannattavuus on sitten rahaa likoon laittavien omistajien asia.
p.s. Jokainen meistä voi itse toimia kylmän ajan kulutuskohouman hillitsemiseksi. Se on pois niistä hiilitonneista, joita vaikkapa Helsingin ja Espoon hiilivoimaloihin ensi talvenakin lapioidaan. Mietitään miten lämmin kämpän on oltava ja pitääkö lattialämmityksen olla aina päällä (ks kysyntäjoustosta tarkemmin https://kaimykkanen.fi/hs-joustava-energiankulutus-saastaa-rahaa-ja-luontoa/ ). Itse aloitin tänään kokeilun, että käytän wappuun asti vain kylmää suihkuvettä (paitsi jos olen kipeä). Lämpimän veden merkitys energiatarpeessa on meinaan nousussa, kun lämpövuodot alkaa olla uusissa kämpissä tukittu. Lisäksi mulla on tapana unohtua ajatuksiini suihkussa ja olen toiveikas että jäinen vesi antaa lisää vauhtia aamuun…
