Suomen pitää keventää veroja velkaantumatta

,

Nykyiset hallituspuolueet väittävät, että työn ja yrittämisen verojen alentaminen olisi ”rikkaiden suosimista velaksi”.

Kysyimmekin syksyllä itseltämme, olisiko mahdollista, että valtio ottaisi vähemmän velkaa, vaikka samalla keventäisimme palkkojen verotusta miljardilla eurolla? Ja voisiko rohkeilla uudistuksilla synnyttää niin paljon työsuhteita, että tuloerot pienenisivät, vaikka jättäisimme hallituksesta poiketen tekemättä työttömyysturvan korotuksia?

Vaihtoehdon laatiminen vuoden 2020 budjetille ei ollut helppoa, mutta motivoivaa oli todistaa todellisen vaihtoehdon olemassaolo. Mistä ero sitten syntyy?

Pääero on, autetaanko työttömiä nostamalla työttömyystukia, kuten hallitus tekee, vai tekemällä uudistuksia, jotka nostavat työttömiä töihin.

Eduskunnan tietopalvelu ehti laskea vaikutuksen vain osalle toimistamme, mutta pelkästään niiden perusteella arvioitiin 26 000 työsuhdetta enemmän. Kun autamme ihmisiä köyhyydestä tulonsiirtojen sijaan työpaikoilla, saamme budjetin menopuolelle tilaa. Sen avulla teemme hallitusta enemmän pysyviä vahvistuksia erityisesti koulutukseen.

Työsuhteiden synnyttäminen vaatii toki koviakin keinoja, kuten ansiosidonnaisen porrastamista ja omavastuun asettamista toimeentulotuen asumisperusteeseen. Mutta tekemättä jättäminen vie huonompaan tulokseen kaikkien kannalta.

Tietopalvelun mukaan vaihtoehtopaketillamme tuloeroja kuvaava gini-kerroin paranee syntyvien työsuhteiden takia saman verran kuin hallituksen budjetilla, vaikka teemme niin sanottuja kovia valintoja.

Palkkaverojen ja varhaiskasvatusmaksujen keventäminen sekä kotitalousvähennyksen leikkauksen peruminen rahoitettaisiin pääosin nostamalla ympäristölle haitallisia veroja ja leikkaamalla yritystukia. Lisäksi eläkkeen kertyminen ansiosidonnaisella työttömyystuella lakkautettaisiin. Ei helppo, mutta tarpeellinen valinta.

Tärkeintä on saada ihmisille töitä ja rahoittaa palvelut töihin perustuvalla kasvulla. Kahden vanhemman ja kahden lapsen perheessä palkkaverot kevenisivät vuodessa noin 500 euroa ja varhaiskasvatusmaksut yli tonnin.

Yksittäisiä parametrejä voi muutella, ja luvut ovat budjetissa aina arvioita. Oleellista on huomata, että ostovoimaa on mahdollista kasvattaa veronkevennyksillä ja työpaikoilla tulonsiirtojen sijaan ilman, että tuloerot kasvavat. Ympäristölle haitallisia tukia olisi mahdollista leikata ja tulevaisuuteen satsata hallitusta enemmän.

 

Kai Mykkänen

kansanedustaja, Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja

 

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 23.1.2020

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *