Sinivihreä varjobudjetti by Kai Mykkänen

Ben kommentoi Kain budjettia

Tsekkaa video julkistuksesta Ben Zyskowiczin kanssa

Tapiolassa 10.3.2015

Kai Mykkänen julkisti sinivihreän varjobudjettinsa:

Keskusta näpertelee – tarvitaan miljardiluokan veroalea ja leikkauksia

Tämä oli oikein hyvä harjoitus. Ei siksi, että yhden ihmisen sutaisulla syntyisi ainoa totuus vaan siksi, että tässä tuli nopeasti sommiteltua itselle konkreettisiin lukuihin perustuva valintojen asetelma. Vaikka yksittäisten ehdokkaiden varjobudjetit ovat parhaimmillaankin suuntaa-antavia, ne pakottavat rehellisyyteen ja antavat äänestäjälle läpinäkyvämmin kuvan ehdokkaan painotuksista. Samaan ei pääse vaalikoneilla, joissa voi usein kannattaa kaikkia hyviä asioita ja ilmoittaa päälle vaativansa talouden tasapainotusta pikavauhtia.

Sinivihreä verouudistus

Taloustieteen perusteella työn ja yrittämisen verotus on haitallisinta talouskasvun kannalta. Suomessa erityisesti työn verotus on maailman kireimpiä. Se on kiristynyt myös tällä vaalikaudella pääosin siksi, että kunnat ovat nostaneet veroprosenttejaan. Se pitäisi jatkossa estää esimerkiksi siten, että kuntaveron korotus pienentäisi automaattisesti valtionosuuksia.

Keskusta julkisti tänään oman veroehdotuksensa. Siinä on verokevennyksiä vain 850 miljoonaa euroa eli kolmannes siitä, mitä minä esitän. Työn verotusta Keskusta keventäisi 450 miljoonalla eurolla eli reilulla viidenneksellä siitä, mitä itse ehdotan. Keskustan mallissa työn verotus alenisi vain, jos tienaa alle 1000 euroa kuukaudessa. Pienten tulojen veroja pitää ehdottomasti alentaa, mutta kohtuullistamista tarvitaan keskituloisillekin. Keskituloinen maksaa nykyään Suomessa 7 %-yksikköä enemmän palkkaveroja kuin ruotsalainen.

Verotuksen painopisteen siirtämisestä työn verotuksesta ympäristöhaittojen verotukseen puhutaan paljon, mutta harvemmin tehdään konkreettisia ehdotuksia. Tässä yksi:

Veronkevennyksetmilj €
Ansiotuloverojen kevennys2 000
Autoveron puolittaminen400
Minipäästöisten autojen veroedut10
Kotitalousvähennys energiainvestointeihin50
YHTEENSÄ2 460

 

Veronkevennysten rahoittaminenmilj €
Polttoöljyn huojennuksen poisto (lämmityspolttoaineiden co2-vero)509
Ajoneuvo- ja polttoaineverojen nosto co2-komponenttia painottaen400
Dieselin verohuojennuksen puolittaminen368
Kiinteistövero maa- ja metsätalousmaahan350
Työmatkakuluvähennyksestä kolmannes pois210
Km-korvauksen ylikompensoivan osan poistaminen170
Asuntolainan vähennysoikeuden poistaminen160
Hiiliveron normalisointi sähkön ja lämmön yhteistuotannossa107
Ilmailun ja vesiliikenteen polttoaineverotus normaaliksi100
Maatalouden energiaverotuen poistaminen31
Metsätalouden tukien karsiminen kolmanneksella30
Kaivosten kohtuullinen voittoperusteinen vero20
Kuljetustuen poistaminen5
YHTEENSÄ2 460

Yllä suuntaa-antavasti kuvaamani verouudistus toisi keskituloiselle 60-70 €/kk lisää käteen palkkaveron jälkeen. Samalla se mahdollistaisi kymmenille tuhansille suomalaisille uuden vähäpäästöisen ja turvallisen auton hankinnan. Täsmäkannustimet esimerkiksi työsuhdeautojen verokohtelussa nopeuttaisivat sähköautojen ja kotimaisiin jäte -ja biosivuvirtoihin perustuvien moottoritekniikoiden murtautumista markkinoille. Edelläkävijyys voisi luoda vientiin kelpaavia ratkaisuja liikenteessä.

Kotitalousvähennyksen ulottaminen nykyistä laajemmin talokohtaisen uusiutuvan energian investointeihin ja energiatehokkuuden parantamiseen loisi Suomeen edelläkävijämarkkinaa kotimaisille huippukeksinnöille. Samalla se työllistäisi ja mahdollistaisi paremmat asunnot.

Olisi tietysti helpompi, jos voisimme vain alentaa veroja ilman minkään veroedun poistamista. En kuitenkaan rehellisesti pidä sitä todennäköisenä vaihtoehtona tilanteessa, jossa velkaannumme vuosittain miljardeilla euroilla.

Olen kohdentanut veronalennusteni rahoittamiseen tarvittavista veronkiristyksistä ja tukien pienentämisistä yli kolme neljäsosaa valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön ympäristöhaitallisiksi luokittelemiin verotukiin. Tästä kategoriasta olen jättänyt pois ne, jotka vahingoittaisivat eniten suomalaisten yritysten hintakilpailukykyä.

Olen vakuuttunut, että työn verotuksen keventäminen ja kannusteet ympäristöhaittoja vähentäviin investointeihin toisivat selvästi enemmän työtä ja ostovoimaa kuin yllä vastapainoksi esitetyt kiristykset veisivät.

Menot kuriin, mutta osaamiseen satsattava (ehdotukset julkisiin menoihin)

Kasvupanostukset (vuosittaiset lisämenot)milj €
Tukien loivempi leikkaantuminen työtä vastaanotettaessa300
Liikenneväylät raiteita painottaen200
Peruskoulu 2.0 / Digikoulu100
Yliopistot ja T&K100
YHTEENSÄ700

 

 

Säästötmilj €
SOTE-palvelut Suomen kustannustehokkaimman käytännön mukaisiksi1 000
Perutaan puolet 2000-luvun lisäyksistä kuntien tehtäviin978
Tulonsiirtojen indeksikorotusten jäädyttäminen 2 vuodeksi500
Veroalen dynaamiset vaikutukset (ostovoima ja työllisyys)400
Etävastaanottojen käyttöönotto perusterveydenhuollossa300
Julkisen sektorin työajat yksityisen tasolle200
Valtion rahoitusosuus EU-rakennerahasto-ohjelmiin puolitetaan100
Kehitysyhteistyön leikkaus 10 %:lla (vähiten vaikuttavista asioista)100
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhennys 400-500:sta 250 päivään70
Vuorotteluvapaan lakkauttaminen40
Kansainvälistymisen edistämistoiminnan rönsyjen karsinta (15%) (TEM)10
SÄÄSTÖT YHTEENSÄ (vuosittaisiin menoihin)3 698
SÄÄSTÖT – LISÄYKSET =2 998

Veroalennusten lisäksi esitän neljää kasvupanostusta julkisten menojen kautta. Tärkeintä on työttömän tukien nykyistä loivempi leikkaantuminen lisätulojen myötä. Tällä hetkellä kahden lapsen perheessä jopa 95 % lisätuloista saattaa huveta veroihin ja tukien leikkaantumiseen, jos esimerkiksi kotona oleva vanhempi siirtyy töihin. Tämä on yksi syy siihen, miksi Suomessa varsinkaan osa-aikatyö ei lyö leiville ja miksi nimenomaan lapsiperheiden työllisyysaste on ratkaisevasti Ruotsia heikompi.

Hyväkuntoinen liikenneverkko on Suomelle elintärkeä. Olemme jääneet jälkeen erityisesti raideliikenteen investoinneissa. Jatkossa kehykset supistuvat entisestään, jos uusia päätöksiä ei tehdä. Minusta pitää tehdä. Muuten Pisaran tapaiset hankkeet eivät oikeasti etene.

Osaaminen ja tutkimus nostivat Suomen 1990-luvun lamasta teknologiavetoiseen nousuun. Näistä ei ole varaa leikata nytkään. Sen sijaan on satsattava, jotta pysymme kärjessä jatkossakin. Tässä pitää tehdä toisin kuin valitettavasti kuluneella vaalikaudella on tehty.

Säästöillä tarkoitan julkisten menojen leikkauksia, joista 700 miljoonaa euroa tarvitsen esittämieni menolisäysten kompensoimiseen ja loput noin 3 miljardia euroa julkisen talouden alijäämän kuriin saamiseen.

Yllä olevassa taulukossa ainoa mukava asia on veroalen dynaamiset vaikutukset. On syytä huomata, että joutuisin leikkaamaan 400 miljoonaa euroa enemmän, jos en olisi ensin tehnyt sinivihreää verouudistusta. Rohkea verotuksen painopisteen siirto palkitaan säästöjen määrässä. Tässä käytän sitä paitsi erittäin vaatimatonta 20 % odotusta sille, kuinka suuri osa palkkaveron alennuksesta palautuu valtiolle ja kunnille kulutusverojen, työllisyyden ja yritysten kannattavuuden kautta. Vaatimattomalla arviolla haluan osaltaan ottaa huomioon myös sen, että esittämäni verotukien leikkaukset toivottavasti vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja sen takia niistä saatavat tulot jäävät jonkin verran pienemmiksi kuin suoraviivaisesti laskien.

Loput säästötaulukon asioista ovat kaikki ikäviä. Helpoimmatkin niistä tarkoittavat lisää työtä ja tehostamista. Vaikeimmat niistä tarkoittavat aitoa palveluiden karsintaa. Mutta jos vaan jatkamme velkaantumista tai rohkeus ei riitä riittäviin kasvupanoksiin maan saamiseksi liikkeelle, edessä on vielä paljon pahempi: koko hyvinvointivaltion terveen ytimen vaarantuminen, viime kädessä Kreikan tie.

Minusta olennainen on pelastettava rönsyjä karsimalla. Rehellisyyden, avoimuuden ja konkretian nimissä olen liitteessä listannut yhden tavan karsia puolet 2000-luvun lisäyksistä kuntien palvelutehtäviin. Korostan, että minulla ei ole yksin asiantuntemusta valita, että juuri tämä on oikea lista, jos puolet pitäisi valita. Tämä lista antaa kuvan siitä, minkä tyyppisistä asioista puhutaan. Tässä olen tietoisesti jättänyt listan ulkopuolelle erityisesti koulutukseen, varhaiskasvatukseen ja vammaisten palveluihin liittyvät asiat. Joku muu voi painottaa eri tavalla.

Yllä suuntaa-antavasti kehitelty “varjobudjetti” kuvaa arvojani ja painopisteitäni. Yksityiskohdissaan se ei ole lopullinen totuus ja olen valmis tarkistamaan käsityksiäni uuden tiedon pohjalta. Kannustan muita haastamaan minut!

 

Kai Mykkänen

gsm 040-592 1499

kai@kaimykkanen.demo.site

www.kaimykkanen.fi

 

LIITE 1: SUUNTAA-ANTAVA ESIMERKKI LEIKKAUKSISTA, JOILLA PERUTTAISIIN NOIN PUOLET 2000-LUVUN LISÄYKSISTÄ KUNTIEN TEHTÄVIIN

 

2000-luvun lisäyksiä joista luopumista voi harkitamilj €Huomio
Mielenterveystyön kehittäminen318Onko panoksilla riittävä vaikuttavuus?
Vanhustenhuollon laatunormien tiukentaminen256Laatuun pyrittävä paremmalla johtamisella ja tekniikalla ilman kalliita jäykkiä normeja
Hoitotakuu200“Raha seuraa potilasta” -mallilla saatavuus kuntoon ilman julkisen tuotannon takuuaikaa
Sosiaalihuollon henkilöstökoulutus79Onko panoksilla riittävä vaikuttavuus?
Kuntouttava työtoiminta75Onko panoksilla riittävä vaikuttavuus?
Hammashuollon laajennusten osittainen peruminen50Hyvinvointiyhteiskunta tuli 2000-luvule asti toimeen ilman, joten on kyseenalaistettavissa?
YHTEENSÄ978 
0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *