Jaettavat miljardit pitäisi leipoa – mutta keltä löytyy hiiva?
Valtiovarainministeriö julkaisi tänään ennusteen siitä, miten Suomen hyvinvointi syntyy ja rahoitetaan seuraavan neljän vuoden aikana.
Hyvät uutiset ensin. Viime vuonna Suomen valtion velka väheni ensimmäistä kertaa 10 vuoteen – vajaan miljardin verran. Tähän päästiin, koska välttämättömät säästöt uskallettiin viimein tehdä ja työmarkkinoita saatiin vauhditettua niin, että työttömyys väheni yllättävän nopeasti. Suomalaisten ostovoima näyttää lähivuosina kasvavan, koska työllisyyden kasvu lisää palkankorotuksia. Tähän pitääkin pyrkiä.
Huonot uutiset. Ilman uusia toimia valtion velka alkaa taas kasvaa tulevina vuosina. Ilman uusia toimia työllisyyden paraneminen hidastuu nopeasti. Siis, ilman uusia toimia, joilla päästäisi 75 prosentin työllisyysasteeseen, tulemme elämään yli varojen. Valtion velka uhkaa ensi vaalikaudella kasvaa 12 miljardilla eurolla, jos ei jotain tehdä toisin.
Kivat uutiset. Kaikki puolueet ovat luvanneet lisää rahaa koulutukseen, vanhustenhoitoon ja poliiseihin, useimmat puolueet moneen muuhunkin.
Järkyttävät uutiset. Kaikki lupaukset tullaan rahoittamaan yksinomaan velalla, jos ei tehdä niin tuntuvia työllisyyttä lisääviä toimia, että ennuste muutetaan teoilla paremmaksi.
Tyhjät uutiset. Kaikki puolueet kertovat, että 75%:iin pitäisi päästä. Hyvin harva kertoo uskottavasti keinot, joilla siihen päästäisiin.
Pessimisti tuskissaan lisäisi vielä, että mitäs sitten tehdään, jos tulee yllättävän kova taantuma. Ennen finanssikriisiä valtiontalous oli selvästi ylijäämäinen ja iskua pystyttiin pehmentämään lisäämällä valtion menoja jonkin aikaa. Nyt olemme valmiiksi alijäämäisiä ja isku olisi selvästi rajumpi.
Toivon oljenkorret. On mahdollisuus voittaa ennusteet. Valtiovarainministeriö kirjaa itsekin, että mm. sosiaaliturvassa ja verotuksessa työn teon kannattavuutta parantavat muutokset sekä oikeissa paikoissa työvoiman riittävyyttä lisäävät toimet voivat auttaa. Siksi me kokoomuksessa päätimme tehdä vain yhden miljardin lupauksen, työmiljardin. Haluamme keventää ansiotuloveroja kaikissa tuloluokissa, yhteensä miljardilla. Ja rahoittaa sen nostamalla haitta- ja kulutusveroja. Lista kohteista löytyy ohjelmastamme. Työtä ja yrittäjyyttä pitää kaikin tavoin kannustaa.
Optio ikääntymistä vastaan. Yleensä otamme työikäisen väestön vähenemisen itsestäänselvyytenä. VM:n katsauksen mukaan se vähenee ensi vaalikaudella noin 8 tuhannella hengellä vuodessa. Samalla nettomaahanmuutoksi arvioidaan 15 tuhatta henkeä vuodessa, josta valtaosa on työperäistä muuttoa. Nettomaahanmuuton ei tarvitsisi kasvaa kuin puolitoistakertaiseksi niin työikäinen väestö ei kääntyisikään laskuun. Miksi emme pystyisi houkuttelemaan noin 8 000 työn perässä tulevaa enemmän? Ei siihen ole mitään todellista syytä. Tehdään se.
Lisäksi tarvitsemme työelämään kulttuuria, jossa molempien vanhempien ura ja lapset on mahdollista yhdistää tulematta ruuhkavuosina hulluksi. Se tarkoittaa esimerkiksi pikkulapsiperheissä osa-aikatyön tekemisen normalisoimista ja perhevapaauudistusta. Mutta rehellisyyden nimissä on sanottava, että syntyvyysvalinnat tehdään ja pitääkin tehdä pääosin ihan muilla kuin yhteiskunnan asettamilla perusteilla ja syntyvyyden muutos vaikuttaa työvoiman määrään tunnetusti vasta yli 18-vuoden viiveellä.
Kai Mykkänen
Kokoomuksen ministeriryhmän työpolitiikan neuvottelija
