Kazakhstan – sarana Euroopan ja Aasian välillä?

Share on FacebookTweet about this on TwitterEmail this to someoneShare on LinkedInShare on TumblrPin on Pinterest

Takana pari päivää Kazakhstanin pääkaupunki Astanassa presidentti Sauli Niinistön johtamalla vierailulla. 18 miljoonaa ihmistä ja talous kaksi kertaa Suomen kokoinen. Ei siis suurvalta mittasuhteiltaan (paitsi kartalla). Mutta reissu lisäsi uskoani siihen, että kazakeilla saattaa olla momentum vahvistaa rooliaan Euroopan ja Kiinan välisenä saranamaana niin kaupallisesti kuin ulkopoliittisestikin.

– Silkkitien solmukohdaksi?

Stora Enso on jo alkanut viedä sellua raiteitse Kiinaan Kazakhstanin kautta. Useat mukanamme olleet yritysjohtajat pohtivat siirtymistä samaan. Laivakonttien hinnat ovat kolminkertaistuneet nopeasti maailmankaupan virittyä. Juna säästää viikkokausia toimitusajassa. Näyttäisi siltä, että Baikalin ja Mongolian kautta kulkeva Siperian rata (jota pitkin itse reilasin Kiinaan 2001) on häviämässä transit-kilpailun eteläisemmälle Kazakhstanin kautta kulkevalle reitille. Väittivät, että jopa 80% Euroopan ja Kiinan välisistä junista kulkee nyt kazakkien käsien läpi. Tässä voisi olla mahdollisuus myös Suomen satamille ja logistiikkafirmoille napata takaisin transito-volyymejä, kun Venäjän oma tuonti on siirtynyt enemmän Pietarin lähelle nousseiden suursatamien kontolle.

Kiireellisin muutos Suomen ja Kazakhstanin yhteyksien helpottamisessa on Finnairin suorien lentojen vakinaistaminen. Meillä oli kunnia lentää Astanaan historian ensimmäisellä suoralla lennolla. Nyt mentiin kuitenkin Astanan maailmannäyttelyyn perustuvilla väliaikaisluvilla. Pysyvästä järjestelystä sovittiin periaatteessa jo vuosia sitten presidenttien välillä. Nyt olisi kiire päästä sopimuksissa maaliin ensi vuoden suunnittelun kannalta. Omalta osaltani yritin edistää asiaa relevanttien ministerien kanssa. Hieman yllättäen saimme allekirjoitettua investoinneista ja kehityksestä vastaavan ministerin Zhenis Kassymbekin kanssa aiesopimuksen siitä, että tarvittavat prosessit viedään loppuun syyskuuhun mennessä (ks kuva).

Ministeri Zhenis Kassymbek ja allekirjoitettu aiesopimus lentoliikenteen vakiinnuttamisesta

– Toimeenpanokykyä?

Kun vuorossa oli tapaaminen Astanan uuden kansainvälisen finanssikeskuksen johdon kanssa, odotukset olivat alhaalla. Tällaisia suunnitelmia on kehittyvissä maissa nähty, tuloksia vähemmän. Yllätyin, että näillä oli dynaaminen ja riittävän nöyrä ote: pörssi perustetaan Nasdaqin filiaalina, käyttöön otetaan aidosti englantilainen rahoituslainsäädäntö ja polttoaineeksi työnnetään konkreettisesti miljardeja dollareita öljyrahastojen rahaa. Ne käännetään vihreän talouden rahoitusbondeihin, joilla ostetaan kassavirtaa maan infrahankkeista. Ilmeisesti kiinalaiset ovat tulossa merkittävin resurssein mukaan, mutta onneksi hanke ei ainakaan vielä näyttänyt kääntyneen yksipuolisesti kiinalaisen rahoituksen operaatioksikaan.

– Mahdollisuus suomalaisille?

Vientimielessä mukana oli kymmenkunta suurten suomalaisyhtiöiden toimitusjohtajaa. Reissulla edistyneiden ja jo putkessa olevien mahdollisuuksien kautta uskoisin, että suomalaisten bisnes maassa kyllä kasvaa erityisesti merkitystään nopeasti lisäävän maakaasun tehokkaaseen käyttöön liittyvässä tekniikassa sekä vedenpuhdistuksen ja jätevesien käsittelyn ratkaisuissa. Koulutusvienti ei ole helppoa, mutta Kazakhstanissa jo tuhatkunta opiskelijaa on osallistunut suomalaisten oppilaitosten ja yritysten järjestämiin koulutuksiin, missä näyttäisi olevan vahvaa mahdollisuutta edelleen.

Myös kuluttajatuotteissa Suomen kaiku on hyvä. Tikkurila on avannut hiljattain maahan maalitehtaan. Sitä kehui oma-aloitteisesti presidentti Nazarbajevkin. Leviääpä maassa suomalainen Atrian hodari-ketju Sibyllakin. Sen verkko onkin jo isompi Venäjällä ja Kazakhstanissa kuin Suomessa. Ja kun kävimme keväällä Minskissä Hesburgerissa, niin pitihän käydä Astanassa Sibyllan hampparilla (ks kuva)

Astanassa Sibyllan hampparilla

Jokin valvotutti minua sinä ainoana kokonaan Astanassa vietettynä yönäkin ja rupesin siinä piitelemään prosessin pullonkauloja vienninedistämisessämme: Meillä on pieneksi maaksi kovan luokan tarjoamaa kyllä. Saamme myös ovia auki kaikille tasoille. Meillä on useimmissa maissa harvinaisen positiivinen maine ja sympatia puolellamme. Silti välillä tuntuu, että esimerkiksi tanskalaiset ehtivät usein varmistamaan asemansa kaupoissa nenämme edestä. Olemmeko ehkä hieman sattumanvaraisemmin liikkeellä? Toki tavattavat ministerit mietitään aloilta, joissa meillä annettavaa. Mutta pitäisikö systemaattisemmin katsoa, millä sektoreilla on juuri nyt mitäkin isoja hankintoja avautumassa, millä rahoituksella jne. Kazakhstanin tapaisissa maissa Maailmanpankilla ja muilla kehityspankeilla on iso rooli. Varsinkin niiden hankesyklistä pitäisi ehkä olla paremmin ajantasaista tietoa.
Kazakhstanissa meillä on yksi Finpron edustaja ja muutama suomalainen suurlähetystössä. He yrittävät reagoida firmojen tarpeisiin urhealla tarmokkuudella, mutta mahdollisuuksien aktiiviseen kuvaamiseen ja tyrkyttämiseen ei kovin paljon revetä. Ja tietysti suuryritystemme pitäisi pystyä se tekemään omin voiminkin. Välillä joudun yllättymään siitä, ettei niilläkään ole minusta riittävän tarkat läksyt tehtynä. Nämä ovat kysymyksiä, joihin meidän pitää joka tapauksessa vastata nyt, kun siirrämme Finpron resurssien painopistettä ulkomaanverkostoon ja nidomme heidät yhdeksi tiimiksi lähetystöjemme vienninedistämisen kanssa maajohtajana toimivan suurlähettilään ottaessa vahvemman päävastuun.

Share on FacebookTweet about this on TwitterEmail this to someoneShare on LinkedInShare on TumblrPin on Pinterest
0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *