Kai Helsingin Sanomien vieraskynässä: Julkisten menojen rönsyily vaarantaa palvelujen ytimen

Hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuus voitaisiin taata palauttamalla palvelut viime vuosikymmenen alkuvuosien tasolle.

Suomen julkisen talouden velkasuhde uhkaa paisua Välimeren maiden lukuihin 2020-luvun kuluessa. Vaihtoehtona on nostaa veroja summalla, joka vastaisi miltei kuntaverojen tason kaksinkertaistamista. Siihen harva suostuu.

Hallitus lupasi kertoa budjettiriihen yhteydessä toimista, joilla kuntien tehtäviä ja velvoitteita kevennettäisiin miljardilla eurolla. Karsittavaa saatiin kuitenkin kokoon vain noin 350 miljoonan euron edestä. Se on alle kaksi prosenttia summasta, jolla kuntien ja valtion palvelumenot ovat kasvaneet 2000-luvun aikana.

Oliko vuoden 2000 hyvinvointivaltio niin puutteellinen, ettemme kykene perumaan osaa sen jälkeen lisätyistä rönsyistä, jotta pelastaisimme ytimen?

2 replies
  1. Timo
    Timo says:

    Mitkä ovat ne asiat, joista joutuisimme tinkimään? Konkreettinen kymmenen karsittvan ja kärsittävän lista avaisi suunnitelmaa tarkemmin. Entä, jos palaisimme 90- tai 80-luvun tasolle?

    Vastaa
    • Kai Mykkänen
      Kai Mykkänen says:

      Timo,

      Kiitos osuvasta kysymyksestä!

      Itse suosisin sellaista karsimistapaa, että talouspoliittinen ministerivaliokunta listaisi kymmenen 2000-luvun palvelumenojen lisäystä, jotka koetaan tärkeiksi ja säilytetään. Muut karsittavaksi. En ole kaikkien alojen asiantuntija yksin, mutta veikkaan että

      – SÄILYTETTÄVIEN listalle vanhuspalveluiden satsaukset, hoitotakuu sekä esiopetuksen ja koululaisten kerhotoiminnan lisääminen.

      – KARSITTAVIKSI saattaisi siivilöityä 2-3 miljardin edestä enimmäkseen pienempiä lisäyksiä: vaikkapa työttömien terveystarkastusten lisääminen, sosiaalihuollon henkilöstön tehostettu koulutus ja kunnallisen hammashuollon laajentaminen. Jokaisella niistä on ollut jonkun ryhmän näkökulmasta hyvä tarkoitus ja useimmat niistä ovat parantaneetkin jonkun palveluita. Mutta kaikille olisi tärkeämpää, että rahat riittäisivät jatkossakin ylivelkaantumatta olennaisiin palveluihin kuin että rönsyillään loputtomasti.

      Haastan jokaisen tekemään omaa listaa. Kustannusarviot sisältävä lista 2001-2013 päätetyistä kuntien menolisäyksistä löytyy: http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2013/10/20131010norminpurku/Kuntaliiton%20lausunto%20teht%C3%A4vien%20ja%20velvoitteiden%20purkamisesta.pdf

      Tuo linkki koskee kuntien tehtäviä ja velvoitteita, mutta se on 90% koko julkisen sektorin lisäyksistä. Ja liitteen summat ovat arvioita. Odotusarvo on että useimmissa lisäyksissä oikeat kustannukset olleet suurempia kuin tuossa mainitut, koska selittämätöntä menolisäystä on toteutuneissa kustannuksissa paljon.

      Vastaa

Trackbacks & Pingbacks

    Leave a Reply

    Want to join the discussion?
    Feel free to contribute!

    Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *