Öljyriippuvuus voitaisiin puolittaa 10 vuodessa

Kokoomus tavoittelee fossiilisista polttoaineista vapaata Suomea vuoteen 2050 mennessä. Näin tänään julkaistuissa tavoitteissa hallitusohjelmaan, joissa paljon muutakin järkevää, kas tässä.

Täydennyksenä tarjoan tässä omat kulmakiveni reseptiin, jolla minusta edettäisiin kohti vastuullista ja ympäristöedelläkävijyyden edun hyödyntävää hiilineutraalia Suomea.

Sinivihreät kulmakivet seuraavaan hallitusohjelmaan:

1) Irti kivihiilestä valtaosin 10 vuodessa

• Vahva päästökauppa tai pohjoismainen sähkön hiilivero

Suomen on tehtävä omalta osaltaan kaikki voitava kunnianhimoisen kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi. Euroopan tulee näyttää esimerkkiä, mutta ilman muiden mukaan tuloa riski hallitsemattomasta ilmastonmuutoksesta ei poistu. Euroopassa on ensisijaisesti vahvistettava päästökauppaa ohjauskeinona. Mikäli siinä ei EU-tasolla riittävästi onnistuta, on otettava käyttöön pohjoismainen sähköntuotannon hiilivero. Päästöhinnoittelun aiheuttama sähkön hinnan nousu on järkevä kompensoida energiaa paljon käyttävälle teollisuudelle (terästehtaat ym), kuten 7 EU-maassa jo tehdään. Hiilivuoto on ilmaston vihollinen, ei ole järkevä työntää teollisuutta toisaalle. Kompensaatio ei sotke päästöhinnoittelun vaikutusta energiantuotantoon ja se on rahoitettavissa valtiolle päästöhinnoittelulla saatavista tuloista.

• Loviisan ydinvoimalan korvauslupa

Käytössä olevien ydinvoimaloiden määrä vaikuttaa yksittäisistä tekijöistä eniten hiilisähkön määrään Pohjoismaissa tulevina vuosikymmeninä. Myöhemmin voi olla toisin, mutta meillä ei ole aikaa odottaa. Käyttöikänsä päähän tulevien Loviisan ydinvoimaloiden korvaaminen uusilla on mahdollistettava.

• Lämmityspolttoaineiden vero kokonaan CO2-pohjaiseksi, kotitalousvähennys energiatehokkuusremontteihin

Lämmityspolttoaineiden vero on muutettava kokonaan hiilidioksidipäästöihin perustuvaksi poistamalla energiasisältökomponentti veron laskennasta. Näin kannustetaan vaihtamaan kivihiili bioenergiaan lämpövoimaloissa ja polttoöljy maalämpöön tai pellettiin talokohtaisessa lämmityksessä. Kotitalousvähennystä tulee laajentaa kattamaan asunnoissa tehtävät energiatehokkuusinvestoinnit.

• Sähkön ja lämmön hinnoittelu tuntikohtaiseksi

Talvella illan ja yön ero sähkön kulutuksesta voi olla Loviisan ydinvoimaloiden tehon luokkaa. Älykäs koti voisi säästää omistajalleen satoja euroja säätämällä sähkölämmitystä väistämään ennustettavissa olevat kulutuspiikit ja myymällä maalämpöpumppujen vapaa kapasiteetti kaukolämpöverkkoon. Kehitys tarvitsee tuekseen läpinäkyvää tuntikohtaista hinnoittelua ja verkkoyhtiöille kannusteita uusiutumiseen.

2) Tuontiöljy noin puoleen 10 vuodessa

• Autovero korvataan ajoneuvoveron ja polttoaineveron CO2-perusteisilla veronkorotuksilla

Hankinnan yhteydessä maksettava autovero tulee poistaa asteittain kokonaan korottaen samalla vuosittaista ajoneuvoveroa ja polttoaineveroja siten, että verot porrastetaan nykyistä jyrkemmin päästöjen mukaan.

• Sähkö-, vety- ja jätepolttoaineautoille verokannustin

Erittäin vähäpäästöisten uusien käyttövoimien (esim sähkö ja vety) murtautumista markkinoille on edistettävä määräaikaisilla erityisetuuksilla verotuksessa ja kaupunkien katujärjestelyissä. (katso täsmäehdotukseni Länsiväylän bussikaistoille)

• Raideliikenteen painottaminen liikennehankkeissa

Kataisen hallituksessa aloitettua raideliikenteen painottamista liikennehankkeissa tulee jatkaa. Kohteet tulee valita potentiaalisesti joukkoliikenteeseen siirtyviä liikennevirtoja kustannustehokkaasti palvellen. Raideliikenteen solmukohtien ripeä kaavoitus vähentää autolla liikkumisen tarvetta ja päästöjä. Haja-asutusalueilla uudet tietotekniikan sovellukset tulee hyödyntää henkilöliikenteen järjestämiseksi tehokkaammin.

3) Saaristomeri kuntoon

• Riittävä tuki ravinteiden erottamiselle lannasta

Lannasta ravinteita erottavan tekniikan kehittämistä ja laajaa käyttöönottoa on tuettava voimakkaammin. Suomessa lannan sisältämä fosfori riittäisi kattamaan maatalouden tarpeet kokonaan. Kyky sen hyödyntämiseen korostuu, kun louhittu fosfori maailmanlaajuisesti hupenee. Ilman talteenottotekniikkaa peltoviljelyn ja eläintuotannon alueellinen jakauma estää tehokkaan käytön ja johtaa lannan ylilevitykseen eläinkeskittymien alueilla.

• Maataloustukiin voimakkaampi ohjaus tarpeen mukaiseen lannoitukseen ja suojakaistoihin

Maatalouden tukijärjestelmän on kannustettava voimakkaammin käyttämään kasvien tarpeen mukaista lannoitusta ja kehittämään peltojen kasvukuntoa siten, että ne hyödyntävät ravinteet tehokkaasti. Herkillä ranta-alueilla tarvitaan kattavampia sääntöjä suojakaistoista.

Tähän mahtui vain muutama asia. Jos kiinnostuit, katso täältä tarkemmin mitä sinivihreys minulle tarkoittaa.

7 replies
  1. Riku Juti
    Riku Juti says:

    “Maatalouden tukijärjestelmän on kannustettava voimakkaammin käyttämään kasvien tarpeen mukaista lannoitusta ja kehittämään peltojen kasvukuntoa…” Kokoomuksessakin kannattaisi vähitellen ymmärtää, että edelliset 6 vuotta voimassa ollut ympäristötukijärjestelmä on itse asiassa toteuttanut tämän yllättävän hyvin. Ongelmana ovat olleet, kuten mainitset, pistekuormitukset, joita julkinen keskustelu ei ole osannut erottaa yleisistä lannoitusrajoituksista (jotka siis ovat olleet täysin riittävät). Paljon suurempi ongelma – josta viherKokoomuksenkin kannattaisi olla todella huolissaan – on se, että uusi ympäristötukijärjestelmä näyttää romahduttavan tuen määrän. Tästä voi olla seurauksena se, että siihen sitoutuminen on huomattavast heikompaa kuin vanhaan. Vanhaanhan on sitouduttu aivan uskomattoman hyvin, joten jos niistä luvuista tullaan radikaalisti alaspäin, tilanne voi myös ympäristön näkökulmasta mennä paljon huonompaan suuntaan.

    Vastaa
    • Kai Mykkänen
      Kai Mykkänen says:

      Riku, kiitos tärkeästä huomiosta! 1) Tuo vaatimukseni kunnianhimoisemmasta lannoiteohjauksesta perustuu sekä MMM:stä että Varsinais-Suomen ELY:n julkaisusta saatuun tietoon siitä, että niin nitraattidirektiivi kuin uudet ympäristötuen ehdotkin sallivat edelleen monella Saaristomeren valuman kannalta ratkaisevalla pellolla moninkertaisen lannoittamisen verrattuna kasvutarpeen vaatimaan ja valumat minimoivaan. Itse lähdin kyselemään suojakaistat edellä, ja mua paremmin asiaa tuntevat oli mieltä, että volyymissä ei ratkaise kaistat vaan nimenomaan lannoituksen säätäminen. 2) Erittäin huolestuttavaa, jos koet että uusi järjestelmä romahduttaisi tuen efektiivisen ohjaavuuden. Täytyy tähän perehtyä tarkemmin.

      Vastaa
      • Riku Juti
        Riku Juti says:

        Ymmärrän tuon säätämisen noilla herkillä alueilla. Kaikkia koskevia peruslannoitusrajoja ei kuitenkaan enää pitäisi kiristää. Se ei olisi järkevää, ja vaarantaisi ohjelmaan sitoutumisen aivan turhaan. Ohjelmaan sitoutuminen alkaa olla todellinen ongelma, kuten tuosta MT:n jutusta käy ilmi. Jos korvauksesta tulee suhteellisen näennäinen (miltä nyt vähän vaikuttaa), viljelijät jättävät ohjelman. Ohjelma on byrokraattinen ja lisää tietysti valvontaa, joten viljelijät mielellään jäävät siitä pois. Näkemykseni mukaan vanha järjestelmä on ollut kaikkine heikkouksineenkin suhteellisen hyvä. Sitoutumisaste on ollut korkea, ja kymmenen vuotta on ravinnekierrossa lyhyt aika nähdä kaikkia vaikutuksia. Eläintuotannon lisääntyvä keskittyminen luo toki pistekuormituksia, mutta luo samalla myös mahdollisuuksia puuttua niihin tehokkaasti.

        Vastaa
  2. Pekka Koponen
    Pekka Koponen says:

    Hyvä lista. Jatkoksi sopii hyvin myös kotimaisista raaka-aineista tehtävä biodiesel. Puuhakkeen energiatuki pitäisi saada koskemaan myös biopolttoaineita eikä vain matalamman jalostusasteen sähköntuotantoa.

    Vastaa
    • Kai Mykkänen
      Kai Mykkänen says:

      Samaa mieltä Pekka! St1 tekee tässä hyvää työtä satsaamalla pelottomastikin varsinkin sahanpuru-tähteisiin ja toivottavasti UPM:n BioVerno (mäntyöljy) lähtee menemään myös. Tässä suhteessa ehkä tukiakin ratkaisevampia on EU:n uusiutuva-direktiivin laskentakertoimet jätepohjaiselle, jotka nyt on menossa kohtuullisessa asennossa.

      Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *